Heinäkuu oli maapallon mittaushistorian lämpimin kuukausi, eikä tämä tähän jää

Kulunut heinäkuu oli Copernicus-palvelun mukaan maailmanlaajuisesti mittaushistoriamme lämpimin kuukausi. Maapallon keskilämpötila oli 16,95 astetta. Käynnissä oleva El Niño -ilmiö lämmittää planeettaamme, joten lämpöennätyksiä on edessä lisää.

Copernicus-palvelun mukaan maapallon keskilämpötila saavutti heinäkuussa ennätykselliset 16,95 astetta, joka on mittaushistoriamme korkein kuukausikohtainen lukema. Myös Maailman ilmatieteen järjestö WMO on tunnistanut uuden ennätyksen. Edellinen ennätys oli heinäkuulta 2019, jolloin globaali keskilämpötila oli 16,62 astetta. Heinäkuiden pitkän ajan keskiarvo vuosina 1991–2020 on ollut 16,23 astetta.

Lämpöennätyksiä rikottiin heinäkuussa sekä maalla että merellä. Vaikka meillä Suomessa heinäkuusta muodostuikin tilastollisia keskiarvoja viileämpi ja sateisempi kuukausi, elettiin muualla maapallolla paikoitellen hyvinkin läkähdyttävissä tunnelmissa. Tuloksena oli laaja-alaisia maastopaloja sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa.

Huomionarvioista on myös, että Copernicuksen ERA5-aineiston mukaan heinäkuussa merialueiden keskilämpötila rikkoi ennätyksiä: 31. heinäkuuta maapallon merien keskilämpötila oli 20,96 astetta, kun aikaisempi ennätys oli 20,95 astetta (29.3.2016). Erityisen suuria poikkeamia koettiin esimerkiksi Välimerellä ja Pohjois-Atlantilla.

Pohditaan seuraavaksi syitä tähän ennätystehtailuun.

El Niño -ilmiö kuumentaa maapalloa

Planeetallamme on nyt takana kolme La Niña -vuotta. Ilmiö päättyi kuluvan vuoden alkupuoliskolla ja vaihtui hiljalleen ENSO-kierron vastakkaiseen vaiheeseen eli El Niño -ilmiöön. On havaittu, että tämän ilmiön aikana maapallolla sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja planeettamme keskilämpötila nousee.

Tutustu myös näihin: 

• Mikä on La Niña ja miten se näkyy maapallon säässä?
• Mikä on El Niño ja miten se näkyy maapallon säässä?

El Niño -ilmiön on ennustettu jatkuvan vuoden 2024 puolelle. Tyypillisesti kukin ENSO-vaihe jatkuu vuodesta kolmeen kerrallaan, ja näin ollen pidän todennäköisenä, että El Niño vaikuttaa planeettamme säähän vielä ensi vuonnakin.

Ilmiön aikana uudet lämpöennätykset ovat todennäköisempiä, ja kyllä tässä odotellaan myös uutta vuosikohtaista lämpöennätystä koko maapallolle. Eli onko jo peräti kuluva vuosi maapallon mittaushistorian lämpimin vai vasta seuraava – se jää nähtäväksi.

WMO:n mukaan on peräti 98 % todennäköisyys sille, että jokin vuosista 2023–2027 tulee olemaan maapallon mittaushistorian lämpimin.

Lue myös tämä: El Niño -ilmiö palasi: Maapallon säähän huolestuttava muutos

Ilmastonmuutos etenee

Kasvihuonepäästöjen aiheuttama moderni ilmastonmuutos etenee ja lisää uusien lämpöennätysten todennäköisyyttä. Ilmastonmuutoksen ja El Niñon yhteisvaikutus moninkertaistaa ennätyksellisten korkeiden lämpötilojen todennäköisyyden maapallolla lähivuosina. On hyvin todennäköistä, että edellinen vuonna 2016 mitattu maapallon lämpöennätys rikkoutuu ja jokin lähivuosista on globaalisti mittaushistoriamme lämpimin.

WMO arvioi, että kunkin vuoden 2023–2027 keskilämpötila tulee olemaan maapallolla 1,1–1,8 astetta korkeampi kuin vuosien 1850–1900 keskiarvo. Arktisilla alueilla ilmaston lämpeneminen on voimakkainta – jopa kolminkertaista maapallon keskiarvoon nähden.

Kasvihuoneilmiö mahdollistaa ilmakehän alimpien osien lämpenemisen, koska auringonsäteily pääsee kasvihuonekaasujen läpi avaruudesta maapallon pinnalle, mutta ilmakehään varastoituneet kasvihuonekaasut hidastavat pitkäaaltosäteilyn (lämpöenergian) poissäteilyä maapallolta.

Lue myös: Mitä eroa on säällä ja ilmastolla?

Tulivuoren purkaus

El Niño -ilmiö ja ilmastonmuutos ovat kaksi suurinta syytä ennätyksellisen lämpimän heinäkuun taustalla. On myös arveltu, että alkuvuodesta 2022 Tongan lähettyvillä tapahtunut vedenalaisen tulivuorenpurkauksen ilmakehään syöksemä vesihöyry lämmittäisi ilmakehää useiden vuosien ajan. Vesihöyry on tärkein luonnollinen kasvihuonekaasu ja sen kumuloituminen ilmakehään lämmittää maapalloa, koska vesihöyry absorboi maapallon lämpösäteilyä ja vapauttaa sitä osittain takaisin maanpinnalle. 

Maanpäällisten tulivuorten purkaukset puolestaan vaikuttavat eri tavalla, koska niistä vapautuvat sulfaattiaerosolit heijastavat maapallolle tulevaa auringonvaloa takaisin avaruuteen ja näin ollen maapallolla lämpötila keskimäärin laskee.

Lue seuraavaksi: Tältä näyttää tulevan syksyn sää: Erityisen voimakas signaali Suomen Lapissa – ulkoilijoille ilouutisia

Lähteet:

Copernicus: Copernicus confirms July 2023 was the hottest month ever recorded (2023)

WMO: Global temperatures set to reach new records in next five years (2023)

Communicatons Earth and Environment: Global perturbation of stratospheric water and aerosol burden by Hunga eruption (2022)

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 10.8.2023 klo 09.26