Ukkoskausi alkaa olla lopuillaan – kovimmat rajuilmat jäivät tällä kertaa kokematta 

Kesäiset säät alkavat olla muisto vain ja vähitellen myös ukkoskausi vetelee viimeisiään. Tällä kertaa blogissa käsitellään kuluneen kesän ukkosia tai niiden olemattomuutta.

Suomen ukkoskausi käynnistyy kunnolla usein toukokuun aikana. Eniten ukkosia esiintyy toukokuusta syyskuuhun ulottuvalla ajanjaksolla. Toki yksittäisiä ukkosia voi esiintyä jo aikaisemmin tai toisaalta myös varsinaisen ukkoskauden jo päätyttyä.

Tänä vuonna ukkoskausi käynnistyi toukokuussa varsin verkkaisesti. Maasalamoita havaittiin toukokuun aikana noin 2700 kappaletta, mikä jää selvästi toukokuun keskimääräisen 8000 maasalaman alapuolelle. 

Toukokuun salamoista yli puolet havaittiin kuukauden 23. päivänä, jolloin ukkosti runsaimmin Lounais-Lapissa.

Runsain salamointi painottui kesäkuulle

Ukkosten saralla hiljainen jakso jatkui kesäkuun puolella, kunnes kuun loppupuoli tarjoili jo runsaammin seurattavaa salamoinnin ystäville. Runsaimmin salamoi kesäkuun 28. päivänä, jolloin maasalamasaldo kasvoi yli 10 000 salamaan ja seuraavanakin päivänä salamoita havaittiin noin 9000 kappaletta. 28. päivän salamat jakautuivat maan etelä- ja keskiosaan hieman länsipainotteisesti sekä Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Etelä-Lappiin.

Kesäkuussa havaittiin lopulta pyöreästi 43 500 salamaa, mikä on noin 9000 salamaa enemmän kuin keskimääräisenä kesäkuuna.

Heinäkuusta eteenpäin jälleen hiljaisempaa – elokuussa merkittävät rajuilmat jäivät toteutumatta

Heinä- ja elokuussa salamointi jäi selvästi keskimääräistä vaisummaksi. Potentiaalia olisi ollut runsaammallekin salamoinnille, mutta siitä lisää vähän myöhemmin.

Heinäkuussa maalasalamasaldo oli lopulta noin 15 600 kappaletta, mikä jää vain noin neljäsosaan verrattuna tilastolliseen keskiarvoon. 

Kuukauden aikana saatiin ukkosten vähäisyydestä huolimatta runsaita sateita. Jyväskylässä ja Multialla satoi kuun lopussa niin rankasti, että asemilla mitattiin uudet heinäkuun sade-ennätykset. Multian Pirttiperällä satoi 28.7. jopa 103 mm vuorokaudessa.

Elokuussa salamamäärä oli lopulta noin 10 000 kappaletta. Tämä vastaa noin kolmasosaa tilastollisesta keskiarvosta.

Elokuun aikana oli pariin otteeseen mahdollisuus, että Suomeen saapuisi merkittäviä rajuilmoja etelän suunnalta. Ennustemalleissa esiintyi skenaarioita, joissa ukkosille suotuisat olosuhteet olivat jopa poikkeuksellisella tasolla. Varsinkin Lahjan päivänä 7.8. ennusteissa näkynyt tilanne sai meteorologit vertaamaan mahdollisesti saapuvaa rajuilmaa vuoden 2010 tunnettuihin rajuilmoihin. 

Lopulta tilanne kuitenkin raukesi niin, että varsinaiset rajuilmat jäivät, joskin erittäin voimakkaina, Suomen eteläpuolelle Baltiaan. Seuraavana päivänä 8.8. koettiin kuitenkin Suomessa Sylvia-myrsky, joka toi merkittäviä vaikutuksia etenkin Länsi-Suomessa, mutta salamointi jäi varsin vähäiseksi.

Lue myös: Myrsky, myräkkä vai rajuilma? Näin termit eroavat toisistaan

Myös elokuun viimeisinä päivinä ennustemallit povasivat mahdollisuutta merkittäville ukkosille, jotka saattaisivat saapua Suomeen etelästä. 

Tälläkin kertaa pahimmat rajuilmat jäivät Baltian puolelle, mutta ukkospilvijärjestelmän rippeet saapuivat varhain aamulla 31.8. Suomenlahden yli etelärannikolle. Varsinkin Helsingissä koettiin rankkaa sadetta, Kaisaniemen havaintoasemalla satoi 19 mm vain 10 minuutissa ja keskusta-alue tulvi paikoin aika pahastikin.

Nyt ukkoskausi on jo lopuillaan

Kesän osalta ukkoset jäivät siis lopulta vähäisiksi. Koko kesän aikana salamoita havaittiin noin 72 000 kappaletta, kun pitkän ajan keskiarvo on noin 130 000 salamaa.

Tätä tekstiä kirjoittaessa syyskuun salamamäärä on alle 1000 kappaletta, joten merkittäviä muutoksia kauden lopullisiin salamamääriin ei enää ole odotettavissa. Vähäistä salamointia voi toki esiintyä vielä syksyn aikanakin.

Tekstissä esitettävät tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen tilastoihin ja salamahavaintoverkon havaintoihin.

Lue seuraavaksi: Missä ukkostaa eniten?

Joonas Koskela
meteorologi