Yliajalle venynyt YK:n ilmastokokous päättyi Egyptissä: ”Päätökset eivät heijastele päästövähennysten kiireellisyyttä”
YK:n ilmastokokous päättyi viikonloppuna Sharm El-Sheikhissä Egyptissä. Kokouksessa sovittiin uudesta rahastosta ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen korvaamiseen. Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo oli kuitenkin pettynyt ilmastokokouksen tuloksiin.
YK:n ilmastokokous COP27 päättyi pitkäksi venyneiden neuvottelujen jälkeen sunnuntaiaamuna Egyptin Sharm El-Sheikhissä. Kokouksen piti alunperin päättyä jo perjantaina.
Suomen ympäristöministeriö kuvailee tiedotteessaan, että kokous päättyi ristiriitaisiin tunnelmiin. Ministeriön lausunnon mukaan päästövähennysten vauhdittamiseen kokous tarjosi vain heikosti uusia työkaluja.
– Olen pettynyt siihen, minkälaiset kirjaukset kokouksesta saatiin päästöjen vähentämisestä. Ilmaston kuumenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen ei ole vielä karannut, mutta aikaikkuna on nopeasti sulkeutumassa. Tätä kiireellisyyttä kokouksen päätökset eivät heijastele, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.
Maat pääsivät kokouksessa sopuun uuden ilmastorahaston perustamisesta. Rahastolla tuetaan kaikkein haavoittuvimpia maita ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen käsittelyssä. Rahastoon haetaan kehittyneiden maiden rahoituksen lisäksi myös uusia rahoituslähteitä esimerkiksi nopeasti kehittyviltä mailta ja innovatiivisista rahoituslähteistä. Rahaston valmistelu alkaa heti ja sen on määrä aloittaa toimintansa kahden vuoden kuluttua. Lisäksi kokouksessa päätettiin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tuhoihin teknistä tukea tarjoavan Santiago-verkoston toiminnan käynnistämisestä.
– Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakautuvat epätasaisesti: haavoittuvimmat maat kärsivät usein ilmastokriisin pahimmat seuraukset, vaikka ovat sitä vähiten aiheuttaneet. Uudella rahastolla erityisen haavoittuvia maita autetaan näistä tuhoista selviämisessä. Rahoitusta voitaisiin kerätä esimerkiksi kansainväliselle lento- ja meriliikenteelle tai fossiiliyhtiöille ja -energialle kohdistetuilla maksuilla, Maria Ohisalo jatkaa.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
#COP27 has taken an important step towards justice.
— António Guterres (@antonioguterres) November 20, 2022
I welcome the decision to establish a loss and damage fund and to operationalize it in the coming period.
Clearly this will not be enough, but it is a much-needed political signal to rebuild broken trust. pic.twitter.com/5yhg5tKXtJ
”Ilmastokriisi etenee, mutta joillakin mailla ei ole halua edetä päästövähennysten vauhdittamisessa”
Maat vahvistivat viime vuonna Glasgow’ssa tehdyn sitoumuksen, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pyritään yhä rajaamaan 1,5 asteeseen. EU ajoi yhdessä useiden muiden maiden ja maaryhmien kanssa viime vuonna sovitun kivihiilen polttamisen alasajon lisäksi myös sitä, että maat sitoutuisivat vähentämään nopeasti myös kaikkien muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
EU ja useat muut riittäviä päästövähennyksiä ajavat maat olisivat lisäksi toivoneet kokouksen päätöksiin myös kirjausta siitä, että globaalit päästöt pitää saada käännettyä laskuun mahdollisimman pian ennen vuotta 2025.
– Ilmastokriisi etenee, mutta joillakin mailla ei ole halua edetä päästövähennysten vauhdittamisessa. Kun päästöjä ei vähennetä riittävän nopeasti, sopeutumistarpeet ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat tuhot lisääntyvät merkittävästi, Maria Ohisalo sanoo.
Kokouksessa ei kuultu merkittäviä uusia päästövähennyssitoumuksia. Useat maat kertoivat kuitenkin uusista rahoituslupauksistaan erityisesti kehittyvien maiden sopeutumistoimien rahoittamiseen.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Lue myös: Ilmastonmuutos – miten se vaikuttaa lämpötiloihin maapallolla?
Seuraava YK:n ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Arabiemiraateissa. Kokouksessa on muun muassa määrä tehdä Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon ensimmäinen, maailmanlaajuinen tilannekatsaus, jossa tarkastellaan osapuolten toimien riittävyyttä suhteessa Pariisin sopimuksen tavoitteeseen.
Pariisin ilmastosopimus solmittiin 12. joulukuuta 2015. Voimaan sopimus astui 4. marraskuuta 2016.
WWF: ”Olemme hyvin pettyneitä siihen, ettei fossiilisten polttoaineiden alasajosta saatu tiukempia kirjauksia”
Myös esimerkiksi WWF tiedotti olevansa pettynyt ilmastokokouksen antiin. WWF:n mukaan kokoukselta ei saatu riittäviä linjauksia ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta kriittisestä fossiilisten polttoaineiden alasajosta. Päätöksentekoa jarruttavat WWF:n mukaan edelleen fossiilienergiaan liittyvät taloudelliset intressit.
– Olemme hyvin pettyneitä siihen, ettei fossiilisten polttoaineiden alasajosta saatu tiukempia kirjauksia, vaikka uusiutuvaan energiaan perustuva teknologia on jo käsien ulottuvilla. Vitkuttelun seurauksena riski siitä, että maapallon keskilämpötila nousee yli 1,5 asteen kriittisen rajan, kasvaa entisestään, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Bernt Nordman.
WWF:n mielestä kokouksen merkittävin onnistuminen oli ilmastonmuutoksesta aiheutuvien menetysten ja vahinkojen korvaamiseen keskittyvän rahoitusmekanismin perustaminen. WWF:n mukaan myös ihmisoikeudet nousivat kokouksessa entistä vahvemmin esiin.
– Kaikkien ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvien toimien tulee edistää myös ihmisoikeuksia ja sosiaalista yhdenvertaisuutta. Se, että ihmisoikeudet nostettiin nyt esiin monissa neuvotteluissa ja tapahtumissa, on merkki oikeansuuntaisesta kehityksestä, Bernt Nordman toteaa.
Lue seuraavaksi: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa sateisiin?
Päivitetty 21.11.2022 klo 19.09
