Ukkoskausi 2023 on edessä – mitä tarvitaan, että ukkoset heräävät?

Ukkoset ovat kesän lähestymisen merkki – ukkosia ei meillä viileään vuodenaikaan juurikaan näy. Miksi ukkoset esiintyvät silloin kuin esiintyvät, ja miten Suomen ukkosien määrä vertautuu muun maailman ukkosiin?

Ukkosia, joiden yhteydessä maahan iski kymmeniä tai jopa yli sata salamaa, havaittiin tänä vuonna Suomessa jo huhtikuussa. 12.4. ja 25.4. maahan iskeneiden salamoiden lukumäärä oli sadan ja kahdensadan välillä, ja sekä 26.4. että 30.4. salamoita havaittiin muutamia kymmeniä.

Vaikka sään tämänhetkinen sään viileys pitää ukkoset väliaikaisesti poissa, lämpenemisen myötä ukkosia aletaan ennemmin tai myöhemmin taas nähdä sääkartoilla.

Minkä takia ukkosia ei juuri esiinny viileällä säällä, ja miksi niiden määrä runsastuu kesällä? Syitä kannattaa lähteä etsimään sieltä, miten ukkonen syntyy.

Ukkosen resepti – mitä tarvitaan, jotta voi ukkostaa?

Syntyäkseen ukkonen tarvitsee riittävästi kosteutta sekä voiman, joka auttaa kosteaa ilmaa nousemaan ylös. Jotta pilvi alkaa salamoida, sen on oltava useiden kilometrien paksuinen.

Alla oleva kuva näyttää, miten kuuroluonteinen, aurinkoisen päivän iltapäivänä ukkostava pilvi kehittyy. Kuvaa voi seurata vasemmalta oikealle:

1. Ensin aurinko lämmittää maata, jolloin ilma maan yläpuolella lämpenee ja alkaa nousta ylöspäin.
    
2. Nousevan ilman ilmankosteus alkaa ilman jäähtyessä tiivistyä pilveksi. Kun pilvi kasvaa korkeutta tarpeeksi, se alkaa sataa. Sade ei aina yllä maahan asti varsinkaan pilven ollessa vielä pieni. 
    
3. Kuvan oikean reunan kuuropilvi eli Cumulonimbus on jo täysikokoinen, sen yläosa on levinnyt alasimen malliseksi. Lämmin ilma virtaa yhä pilveen sisään pilven etureunasta, mutta pilven yläosassa ilma on jäähtynyt jo niin, että ilmavirtaus alkaa laskea, jopa romahtaa alas. Tämän romahtavan ilman etureuna koetaan maassa myrskypuuskana, ja sade putoaa maahan kylmän ilman kanssa. Sähkövaraukset pilvessä ja pilven alla ovat voimistuneet niin, että varaukset purkautuvat salamaniskuina.

Ukkosta esiintyy ainoastaan pilvissä, jotka ovat riittävän korkeita. Ukkospilven korkeus maasta pilven huipulle on meillä Suomessa kesällä noin 10, tropiikissa lähes 20 kilometriä. Ainoastaan yksi pilvityyppi, cumulonimbus, pystyy kasvamaan näin korkeaksi.

Cumulonimbus-pilven syntymistä voi seurata parhaiten aurinkoisena kesäpäivänä, kun aamulla tai aamupäivällä syntyvät pienet kumpupilvet päivän edetessä kasvavat korkeutta ja paksuutta kukkakaalimaisiksi, muhkeiksi pilviksi, joiden yläosaan muodostuu jääkiteistä hahtuvamainen, leveä alasimen muotoinen osa. Tällainen pilvi tuottaa yleensä kunnon sadekuuron, ja sen yhteydessä voi myös ukkostaa.

Ilman kosteutta ei muodostu pilveä

Siihen, miksi meillä ei talvisin juurikaan ukkosta, on useita syitä. Yksi niistä on kosteuden puute. Talvella kosteutta on ilmassa harvoin riittävästi ukkospilven kaltaisen pilven muodostumiseen. Vaikka suhteellinen ilmankosteus olisi lähellä sataa prosenttia, kosteutta on ilmassa silti kesään verrattuna vähän, sillä talvisin suhteellinen ilmankosteus nousee tappiin huomattavasti pienemmällä vesimäärällä kuin kesällä. 

Suomen talvien yksittäiset salamatilanteet syntyvätkin usein lounaissaariston lähellä sulan meren lämmön ja kosteuden avulla muodostuneista pilvistä. Suomen talviukkosissa salamaniskujen määrä voidaan yleensä laskea yhden käden sormilla.

Kostean ilman on päästävä nousevaan liikkeeseen

Pelkkä kosteus ei riitä, jos se jää jököttämään maanpinnan tuntumaan. Jotta pilvi voi muodostua, kostean ilman on päästävä nousemaan jopa yli 10 kilometrin korkeuteen. Sitä varten tarvitaan ilmaa nostava voima eli noste.

Aurinkoisena kesäpäivänä nosteena toimii auringon lämmitys. Aurinko lämmittää maata, jolloin myös ilma maan yläpuolella lämpiää, ja lämmin ilma alkaa nousta ylös. Jos auringon lämmitystä ja kosteutta riittää, nousevan ilman patsas kipuaa troposfäärin yläreunalle eli tropopaussiin asti.

Tropopaussi-niminen ilmakerros on ominaisuuksiensa takia nousevalle ilmalle "katto", jonka läpi nouseva ilmavirtaus ei useinkaan pääse. Suomessa tropopaussi sijaitsee kesäisin usein karkeasti noin 10 kilometrin korkeudessa, mutta tropiikissa jopa lähes 20 kilometrin tasolla.

Kun nouseva ilmavirtaus törmää tropopaussiin ja joutuu kääntymään sivulle päin, ukkospilven yläosaan muodostuu sen alasimen muotoinen osa.

Nosteena, jonka avulla ukkospilvi syntyy, voi toimia auringon lisäksi muukin voima: esimerkiksi säärintamien sisäiset olosuhteet, ilman törmääminen vuoristoon tai viileän sään tilanteessa ilmaa lämpimämpi suurikokoinen vesialue voivat tuottaa ukkospilven syntymiseen tarvittavan nosteen.

Jotta pilvi voi salamoida, tarvitaan sähkövaraus

Salamat ovat käytännössä valtavia kipinöitä, ja syntyäkseen ne tarvitsevat riittävän suuren sähkövarauseron pilven eri alueiden tai pilven ja maan välille. Salamoiden tuottamiseen tarvittu sähkövaraus syntyy pilven sisällä, kun jääkiteet ja rakeet törmäilevät toisiinsa ja positiivisesti ja negatiivisesti varautuneet kappaleet liikkuvat pilven eri osiin. Pilven sisäinen sähkövaraus aiheuttaa myös sähkövarauksen maahan pilven alapuolelle. Kun sähkövarausero kasvaa riittävän suureksi, paukahtaa salama, joka tasoittaa eroa.

Suomessa salamoi muuhun maapalloon nähden vähän

Suomessa varsinainen ukkoskausi kestää toukokuusta syyskuuhun, vaikka yksittäisiä ukkostilanteita voi esiintyä tämän kauden ulkopuolellakin. Selvästi runsaimmin salamoita esiintyy meillä juhannuksesta elokuun alkuun. 

Kartalla näytetään keskimääräinen salamatiheys maailmalla vuosina 2010–2020.

Kuten kartalta voi nähdä, maailman mittakaavassa Suomessa esiintyy ukkosia vain vähän, kuten myös Ruotsissa, Norjassa ja Britteinsaarilla. Viileä meri ja pohjoinen sijainti pitävät lämpötilat siinä määrin viileinä, että ukkosia ei synny yhtä paljon kuin Manner-Euroopassa.

Yleisesti ottaen ukkosia esiintyy runsaimmin tropiikissa, etenkin Väli-Amerikan ja Kaakkois-Aasian suunnalla. Näillä alueilla on riittävästi sekä kosteutta että lämpöä. Tropiikissa Saharan alue ja osa Lähi-Idästä ovat salamatiheydeltään jopa Suomea vähäisempiä. Näillä alueilla olisi lämpöä, mutta kosteus ei riitä ukkospilvien muodostamiseen.

Minkälainen tulee olemaan Suomen ukkoskausi 2023?

Ukkoskaudesta 2023 ei vielä ole tietoa. Jotta ukkosia pääsisi syntymään runsaasti, tarvitaan riittävästi sekä lämpöä että kosteutta. Ukkosten kannalta ihanteellinen Suomen kesä olisi sellainen, jolla olisi riittävästi kosteankuumia hellejaksoja, mutta ajoittain myös kylmän säärintaman tilanteita, joiden yhteydessä kuuma hellejakso väliaikaisesti päättyy. Kylmät rintamat ovat usein otollisimpia ukkostilanteita.

Vähiten ukkosia puolestaan syntyisi kesänä, jonka aikana esiintyisi enimmäkseen Atlantilta päin virtaavan viileän ilman tilanteita, ja hellejaksoja ei olisi juuri lainkaan.

Ukkoset jakavat mielipiteitä – osa rakastaa niitä, osa pitäisi ne mieluiten poissa kokonaan. Vasta aika näyttää, keitä vuoden 2023 ukkoskesä suosii.

Joanna Rinne
meteorologi

Lue seuraavaksi: Huhtikuu oli paikoin harvinaisen lämmin: Kuukauden korkein lukema 21,0 astetta – kiusana sitkeä katupöly

Päivitetty 4.5.2023 klo 18.13