Uusi kuukausiennuste julki: Varaudu sään vuoristorataan – rajut kylmänpurkaukset mahdollisia

ECMWF:n eli Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen tuore kuukausiennuste tuli perjantaina uunista ulos. Ennuste antaa ymmärtää, että tulevien viikkojen sää on yhtä vuoristorataa.

Edessämme ei välttämättä ole loppuvuodelle ominaista matalapaine- ja lounaisvirtausvoittoista säätyyppiä, vaan pikemminkin jyrkkiä vaihteluita äärilaidasta toiseen. Voisi todeta, että ilmakehän dynamiikka on nyt hyvin erilainen kuin viime vuosina marraskuussa: ennustettu asetelma mahdollistaa enemmän kylmänpurkauksia ja talvisia pyrähdyksiä myös maan eteläosaan.

Lue myös: Tällainen on Suomen sää tyypillisesti marraskuussa

8. marraskuuta alkava viikko: Paukkupakkasista vesisateisiin

Kuukausiennusteen ensimmäisellä, 8. marraskuuta alkavalla tarkasteluviikolla, sää sahaa äärilaidasta toiseen: alkuviikko on vuodenaikaan nähden hyytävä, sitten lauhtuu ja sataa vettä, mutta loppuviikoksi taas kylmenee.

Länsi-Euroopassa ilmanpaineen ennustetaan olevan tavanomaista korkeampi, kun taas Suomen itäpuolella se on tavanomaista alhaisempi. Tällöin erityisesti matalapaineiden ylitysten jälkipuolella meille pääsisi muutamaankin otteeseen purkautumaan pohjoisesta hyvin kylmää ilmaa. Lumisateet ovat ajoittain mahdollisia eteläistä Suomea myöden, joten nyt viimeistään kannattaa harkita talvirenkaiden vaihtamista alle etelärannikkoa myöden.

Marraskuun toisesta viikosta ennustetaan tavanomaista kylmempää maan länsi- ja pohjoisosaan, kun taas etelä- ja itäosassa maata olisi aavistuksen keskimääräistä lämpimämpää. Lapissa poikkeama tavanomaista kylmempään suuntaan on suurin, noin 1–3 astetta. Siellä pakkanen voikin paukkua alkuviikosta kuluneen syksyn kireimmissä lukemissa – jopa lähellä 30 astetta.

ECMWF:n kuukausiennusteen mukaan sadekertymä on maan etelä- ja keskiosassa lähellä tavanomaista, kun taas pohjoisessa se on jonkin verran tavanomaista pienempi.

15. marraskuuta alkava viikko: Kylmänpurkaukset voivat jatkua

Marraskuun puolivälissä tavanomaista korkeamman ilmanpaineen alue näyttäisi vetäytyvän Länsi-Euroopasta kohti Pohjois-Atlanttia, kun taas Suomessa ja varsinkin Länsi-Venäjällä ilmanpaine on Euroopan keskuksen ennusteen valossa tavanomaista matalampi.

Ennustekartoilla ei kuitenkaan näy sinisiä eikä punaisia lämpötilapoikkeamia Suomen kohdalla, eli ennuste näyttää lämpötilan osalta hyvin neutraalilta. Ilmanpaine-ennuste antaa kuitenkin osviittaa siitä, että säätilanne jatkuisi nopeasti vaihtelevana: välillä on lauhempaa ja sateisempaa, välillä talvisempaa ja kirkkaampaa. Jos Suomen itäpuolella on ennusteen mukaisesti tavanomaista alhaisempi ilmanpaine, ovat pohjoisesta saapuvat voimakkaatkin kylmänpurkaukset yhä mahdollisia ja jopa todennäköisiä.

Sademäärä näyttää olevan toisella tarkasteluviikolla lähellä tavanomaista.

Lue myös tämä: Odotettu koko talven ennuste: Tältä näyttää joulu–helmikuun jakso!

22. marraskuuta alkava viikko: Euroopassa sinisiä länttejä

Ennustettavuus heikkenee kolmannella tarkasteluviikolla. Ilmanpainepoikkeamissa ei enää ole selkeää suuntaviivaa, ja sadekertymätkin näyttävät asettuvan suuressa osassa Eurooppaa lähelle tavanomaista.

Keskivertoa lämpimämmän säätyypin alueet karkaavat kauas Atlantille sekä Venäjän puolelle. Sitä vastoin Manner-Euroopan lämpötilaennusteessa on useita epämääräisiä sinisiä länttejä merkkinä kylmemmän sään mahdollisuudesta.

Tästä ei kuitenkaan kannata vetää johtopäätöksiä suuntaan eikä toiseen. Vaikuttaa ennemminkin siltä, että ennusteen epävarmuus kasvaa.

29. marraskuuta alkava viikko: Korkeapainetta

Kun siirrytään kuukausiennusteessa marras–joulukuun vaihteeseen, näkyy Eurooppaan levittäytyvän tavanomaista korkeamman ilmanpaineen alue. Sen painopiste on Britteinsaarilla. 

Suomi jää ennusteessa poikkeaman pohjoispuolelle, mikä viittaa länsivirtausten todennäköisyyteen. Lämpötiloissa tai sademäärissä ei kuitenkaan ole mitään poikkeamia Suomen kohdalla.

Pitkän ajan sääennusteet ovat vielä kokeiluasteella, eivätkä ne anna tarkkaa tietoa yksittäisen päivän säätilasta. Ennusteisiin tulee erityisesti korkeilla leveysasteilla suhtautua varauksella.

Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Markus Mäntykannas