Miksi vedentulo ei lopu? Heinäkuussa alkanut kostea sääasetelma ei ota purkautuakseen

Kuivan kesäkuun jälkeen säätila teki täyskäännöksen. Heinä- ja elokuussa Suomi on kuulunut matalapaineiden reitille ja vettä on ropissut yli äyräiden. Runsaat sateet ovat syntyneet kahden erilaisen ilmamassan rajavyöhykkeelle, joka on pysynyt käytännössä paikoillaan jo pidemmän aikaa.

Heinä- ja elokuu ovat olleet hyvin märkiä kuukausia eri puolilla Suomea. Jo heinäkuussa maan keski- ja itäosassa satoi paikoitellen yli tuplaten kuun normaaliin sademäärään nähden, ja elokuusta on tulossa vähintäänkin yhtä kostea. Joillakin havaintoasemilla sadetta voi kokonaisuudessaan kertyä lähemmäs kolminkertainen määrä elokuun keskimääräiseen sademäärään nähden.

Elokuun normaali sademäärä Suomessa vaihtelee noin 55 ja 80 millimetrin välillä siten, että eniten sataa etelä- ja lounaisrannikolla ja vähiten Lapissa. Elokuun 30. päivään mennessä vettä on jo useilla havaintoasemilla kertynyt yli 100 millimetriä, paikoitellen yli 150. Vuolaimmin taivas on auennut maan etelä- ja länsiosassa sekä paikoin myös Lapissa, missä sadekertymät ovat useilla havaintoasemilla yli 100 millimetrissä.

Lue myös: Tällainen on elokuun tyypillinen sää Suomessa

Aikavälillä 1.–29.8. eniten on satanut Hangon Tvärminnessä, peräti 197,1 mm, ja se on samalla kyseisen havaintoaseman uusi elokuun sade-ennätys. Tvärminnen asemalla voidaan rikkoa 200 millimetrin rajapyykki elokuun loppuun mennessä.

Kaikkien aikojen elokuinen sade-ennätys Suomessa on 279,3 millimetriä ja se on rekisteröity vuonna 1967 Etelä-Pohjanmaan Alahärmässä (nyk. osa Kauhavaa). Uuden elokuun sade-ennätyksen syntyminen ei näillä näkymin ole todennäköistä, mutta uusia asemakohtaisia ennätyksiä todennäköisesti tehdään.

Kahden erilaisen ilmamassan rajavyöhykkeellä

Kahden litimärän kuukauden päätteeksi kuiva ja helteinen kesäkuu alkaa tuntua kaukaiselta muistolta. Korkeapainesää päättyi juhannuksen jälkeen kuin veitsellä leikaten ja siitä lähtien olemme enemmän tai vähemmän kuuluneet matalapaineiden reitille. Välillä sade on ollut kuuroittaista, välillä jatkuvampaa. Mutta miksi kunnon taukoja sateessa ei ole tuntunut olevan päivää tai paria enempää ja mistä tätä vettä oikein riittää?

Merkittävin syypää runsaaseen vedentuloon piilee heinä- ja elokuun ajan vallinneessa sitkeässä sääasetelmassa, missä keskisen Euroopan halki kohti pohjoista Eurooppaa kulkenut yläilmakehän suihkuvirtaus on jakanut kaksi erilaista ilmamassaa toisistaan. Tämän rajavyöhykkeen länsipuolella ilma on ollut usein kuivempaa ja viileämpää kuin vyöhykkeen itäpuolella, missä eteläisen Euroopan kosteaa helleilmamassaa on noussut useaan otteeseen itäistä Eurooppaa pitkin kohti Baltian maita ja siitä edelleen Suomea viistäen kohti koillista.

On tyypillistä, että kahden erilaisen ilmamassan kohtaamisvyöhykkeellä syntyy matalapaineita ja sateita. Kun lämpötilaerot käyvät suuriksi, ryhtyy ilmakehä "toimiin" ja se pyrkii tasoittamaan eroja. Tuloksena syntyy rankkasateita ja ukkosia.

Matalapaineet ja rankkasateet ovat nyt jo liki kahden kuukauden ajan kulkeneet suihkuvirtauksen reittiä myötäillen keskisen Euroopan itäisistä osista Baltian kautta kohti Suomea. Niin kauan kuin suursääasetelma pysyy samanlaisena ja suihkuvirtaus kulkee samaa reittiä, pysyy Suomi märkänä.

Sateiden intensiteettiä ja määrää on tänä kesänä nostattanut myös etelästä noussut kostea ja lämmin ilmamassa. Jos sadealueet olisivat saapuneet viileämmässä ja merellisessä ilmamassassa esimerkiksi lounaasta tai lännestä käsin, sademäärät olisivat todennäköisesti jääneet pienemmiksi. Mustanmeren suunnalta nousevat kosteat ja helteiset pulssit mahdollistavat näinkin suuret sadekertymät, vaikkakin helteisin ilma on näin elokuun puolella pääsääntöisesti jäänyt hieman Suomen etelä- tai itäpuolelle.

Suuriin sadekertymiin liittyy myös Itämeri. Loppukesällä se voimistaa sateita etelä- ja lounaisrannikon tuntumassa. Kun ilma alkaa jo meren yllä kylmetä, mutta vesistö pysyy yhä lämpimänä, merestä haihtuu ylimääräistä kosteutta sadepilvien polttoaineeksi. Tämän vuoksi suurimmat sadekertymät tavataan loppukesästä ja vielä syksylläkin rannikkoalueiden lähettyvillä. Ei siis ole sattumaa, että nyt elokuussa sateisinta on ollut juurikin Hangossa ja Vantaalla.

Lue myös tämä: Matalapaine: Miten se syntyy ja minkälaista säätä siihen liittyy eri vuodenaikoina?

Sateille ei vielä näköpiirissä loppua

Kuinka kauan vedentuloa vielä oikein jatkuu? Tällä hetkellä näyttää, että heinäkuussa alkanut kostea sääasetelma ei ota purkautuakseen syyskuun alussakaan. Suomeen on nousemassa uusia matalapaineita etelästä kuun vaihteessakin, eikä pitkäkestoisempi korkeapaine pääse ottamaan erävoittoa. Poutaiset hetket jäänevät verrattain lyhyiksi, eikä auringonpaistetta kannata kovin montaa päivää putkeen odottaa.

Toisaalta sateiden mukana saapuu myös lämpöä, eli vaikka syyskuun puolelle siirrytäänkin, lämpötilat pysyvät suuressa osassa maata vielä varsin kesäisinä. Syyskuun ensimmäisellä kokonaisella viikolla 20 astetta voi ylittyä poutaisina hetkinä, ja aivan Suomen etelä- ja kaakkoispuolella lymyää edelleen helteistä ilmaa, eli jokin yksittäinen hellepäiväkin on vielä täysin mahdollisuuksien rajoissa.

Lisääkö ilmastonmuutos sateita?

Tulevina vuosikymmeninä Suomessa sataa ilmastonmuutosennusteiden mukaan enemmän. Muutos on suurin talvikuukausina, mutta kesäisinkin sademäärän arvioidaan kohoavan. Kuluvan vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärän ennustetaan kasvavan 6–11 % ilmastollisesta vertailujaksosta 1981–2010.

Itse perustelisin asian niin, että kun talvet lämpenevät suhteessa enemmän kuin muut vuodenajat, myös talvikuukausien sademäärä ja sadepäivien lukumäärä kasvaa eniten. Kesäisin puolestaan odottaisin enemmän rankkoja saderyöppyjä, eli kun sataa, sataa kerralla enemmän. Sadepäivien lukumäärä ei välttämättä siis kesäpuolella kasva, mutta rankkasateiden osuus kylläkin.

Talvien sademäärän odotetaan kasvavan vuosisadan loppuun mennessä tuplaten kesän sademäärään nähden, eli jos kesämme sademäärät ovat vuosisadan loppuun mennessä noin 10 % nykyistä suuremmat, talvisin muutos voi olla jopa 20 % luokkaa.

Sateiden lisääntyminen kulkee Suomen leveysasteilla käsikädessä lämpötilan kanssa. Mitä voimakkaammin ilmasto lämpenee kuluvalla vuosisadalla, sitä enemmän kasvavat myös sademäärät. Skenaarioita on useita erilaisia ja ne riippuvat hiilidioksidipäästöjen kasvun määrästä.

Tutustu seuraavaksi tähän: Mitä eroa on säällä ja ilmastolla?

Markus Mäntykannas
meteorologi